20. Pyrrhon – kreikkalainen Buddha

Pyrrhon – kreikkalainen Buddha

Tässä jaksossa Jussi Omaheimo keskustelee kirjailija Jukka Laajarinteen ja toimittaja Jussin Ahlrothin kanssa antiikin filosofi Pyrrhonista ja hänen yllättävästä yhteydestä buddhalaisuuteen.

Linkit

19. Jussi Omaheimon unet

Tässä Tyhjäntoimittajien jaksossa Juhana keskustelee Kansalliskirjaston kirjastonhoitajan ja pitkän linjan meditoijan Jussi Omaheimon kanssa unista, uniharjoituksista ja näiden yhteyksistä meditointiin ja dharmaan.

Linkit

17. Mikko Ijäs ja osallistuva buddhalaisuus

Tässä jaksossa Timo Teräväinen haastattelee Mikko Ijästä. Mikko on taiteen tohtori, tutkija, taiteilija, muusikko, paljasjalkajuoksija ja buddhalainen harjoittaja Zen Peacemakers -perinteessä. Tässä jaksossa keskustelemme osallistuvasta buddhalaisuudesta, sen historiasta ja nykypäivästä ja miten sitä harjoitetaan. Keskustelumme sivuaa myös Yuval Noah Hararin ajatuksia ja käsityksiä itsestä. Olemmeko me vain algoritmeja?

Linkit

16. Perhosvaikutuksen pakottama yksinkertaisuus

Tyhjäntoimittajat - Perhosvaikutuksen pakottama yksinkertaisuus

Tässä jaksossa Ari-Pekka ja Juhana keskustelevat koko maailmaa ravistelleesta koronapandemiasta. Keskustelemme siitä, kuinka se on vaikuttanut elämään ja kokemiseen ja kuinka eristäytymiseen liittyy myös monia meditatiivisia mahdollisuuksia. Keskustelemme myös keskinäisriippuvuudesta ja kompleksisen vuorovaikutuksen paradokseista ja hallitsemattomuudesta.

15. Anattā, minättä, Juhatta!

Tähän jaksoon Juhanan keskustelukumppaniksi palaa Juha Penttilä, joka on yksi Nirodhan perustajajäsenistä ja joka on opettajakoulutettavana Rob Burbean, Caroline Jonesin ja Martine Batchelorin ohjauksessa. Tässä jaksossa keskustelemme muun muassa ei-itseydestä ja siihen liittyvistä tyhjyysharjoituksista.

Linkit

Juhan sutta-suomennokset

Vajira Sutta: Sisar Vajira, Samyutta Nikaya 5.10

Varhain aamulla Savatthissa Vajira-niminen nunna pukeutui kaapuunsa, otti almukulhonsa ja lähti almukierrokselle. Käytyään Savathissa hän palasi almukierrokseltaan Sokeiden Lehtoon viettääkseen päivänsä siellä harjoittaen. Käveltyään syvälle metsään hän istui puun juurelle syventyäkseen meditaatioon.

Silloin Mara, kiusaaja, joka halusi herättää hänessä pelkoa, järkytystä ja kauhua, halusi häiritä hänen meditaatiotaan, lähestyi häntä ja esitti hänelle seuraavat säkeet:

“Kenen luoma on tämä elävä olento?
Missä on tämän elävän olennon tekijä?
Mikä on tämän olennon alkuperä?
Missä tämä elävä olento lakkaa?”

Silloin Vajiran mielessä heräsi seuraava ajatus: “Kuka on lausunut nämä säkeet – ihmisolento, vai joku, joka ei ole ihminen?” Sitten hän ymmärsi: “Tämä on Mara, kiusaaja, hän on lausunut nämä säkeet, hän haluaa herättää minussa pelkoa, järkytystä ja kauhua, hän haluaa häiritä meditaatiotani.”

Ymmärrettyään että kyseessä oli Mara, hän vastasi seuraavin säkein:

“Mitä? Oletatko että elävä olento on olemassa, Mara? Omaksutko tämän näkemyksen? Tämä tässä on vain kasa koostuneita ilmiötä. Näiden joukosta ei voi löytää elävää olentoa. Aivan samalla tavoin kuin jos osat kasataan yhteen, voidaan niistä käyttää nimitystä rattaat, aivan samalla tavoin kuin keho, tuntemukset, ajatukset, havainnot ja tietoisuus ovat läsnä, voidaan puhua nimellisesti elävästä olennosta. Vain kärsimystä syntyy, vain kärsimys jatkuu ja katoaa, vain kärsimys lakkaa.”

Silloin Mara, kiusaaja, surullisena ja turhautuneena ymmärsi “Vajira-nunna on tunnistanut minut.” ja katosi siinä ja silloin.

Sutta englanniksi

Nagarjuna, Mulamadhyamakakarika XVIII. 6.

Että itse on olemassa, näin on opetettu,
samoin kuin myös ei-itseyttä
ovat Buddhat opettaneet, ja näiden lisäksi
doktriinia ei kummastakaan: itseydestä tai itsettömyydestä.

Kaccayanagotta Sutta: Samyutta Nikaya 12.15 Kootut opetukset

Sitten kunnianarvoisia Kaccayana Gotta lähestyi Siunattua, ja saavuttuaan kumarsi hänelle ja istui hänen viereensä. Siinä istuessaan hän puhutteli Siunattua: “Herra, ‘Oikea näkemys, oikea näkemys’, näin puhutaan. Mitä tarkoitetaan oikealla näkemyksellä?”

Kaccayana, maailma rakentuu polariteetin varaan, se perustuu olemassaoloon ja ei-olemassaoloon. Mutta kun näkee maailman alkuperän sellaisena kuin se todella on, viisaudella, ei-olemassaolo suhteessa maailmaan ei tule mieleen. Kun näkee maailman lakkaamisen oikealla ymmärryksellä, ‘olemassaolo’ suhteessa maailmaan ei tule mieleen.

Kaccayana, tämä maailma on takertumisen ja väärinkäsitysten sitoma. Mutta hän joka on oivaltanut, ei osallistu tai takerru näihin asioihin, väärinkäsityksiin tai pakkomielteisiin. Hän ei ajattele asioita suhteessa “itseeni”. Hänellä ei ole epävarmuutta siitä että tämä kaikki, kun se nousee mielessä, on vain kärsimystä, ja kun se katoaa on vain kärsimystä. Tässä ymmärryksessä hän on muista riippumaton. Tätä tarkoitetaan oikealla näkemyksellä.

‘Kaikki on olemassa.’ Tämä on yksi ääripää. ‘Mitään ei ole olemassa’ Tämä on toinen ääripää. Välttäen näitä äärimmäisyyksiä Tathagata opettaa Dhammaa niiden keskellä.

Sutta englanniksi

14. Maija Haavisto ja metta-jhanat

Tässä jaksossa Santtu Heikkinen haastattelee kirjailijaa ja runoilijaa Maija Haavistoa, jolla on parin vuoden kokemus erityisesti metta-keskeisestä Tranquil Wisdom Insight -meditaatiosta. Keskustelemme TWIM:in lisäksi pitkällisesti jhanoista ja niiden soveltamisesta arjessa, mettan ja muiden brahmavihara-harjoitusten vaikutuksesta elämään sekä non-duaalisista harjoitteista, rigpa-kokemuksista ja vaivattomuuden sekä agenssittomuuden tiloista.

Linkit

13. Jukka Kaislan tyhjyys, osa 2


Juhana Kokkonen haastattelee tässä jaksossa taloustieteilijää ja madhyamikaa eli keskitien kulkijaa Jukka Kaislaa, joka on perehtynyt erityisesti Nagarjunan tyhjyysfilosofiaan. Keskustelemme Nagarjunan tyhjyysajattelun lisäksi muun muassa Buddhan opettamista jhanoista ja harjoittamisesta monipolvisena ehdollistumien purkamisen prosessina. Haastattelusta tuli sen verran pitkä, että se on jaettu kahteen osaan. Tämä on jaksoista toinen.

Linkit

12. Jukka Kaislan tyhjyys, osa 1

Juhana Kokkonen haastattelee tässä jaksossa taloustieteilijää ja madhyamikaa eli keskitien kulkijaa Jukka Kaislaa, joka on perehtynyt erityisesti Nagarjunan tyhjyysfilosofiaan. Keskustelemme Nagarjunan tyhjyysajattelun lisäksi muun muassa Buddhan opettamista jhanoista ja harjoittamisesta monipolvisena ehdollistumien purkamisen prosessina. Haastattelusta tuli sen verran pitkä, että se on jaettu kahteen osaan. Tämä on jaksoista ensimmäinen.

Linkit